Pokémon GO -eksperimentaalisen pelaamisen inkubaattori

Pokémon GO hallitsee edelleen lokaatiopohjaisten pelien markkinoita ylivoimaisesti. Yli 400 miljoonalla latauksellaan se on yli kymmenen kertaa suositumpi kuin toiseksi suosituin lokaatiopohjainen peli Ingress, joka sekin on saman firman Nianticin luoma. Suosituimpien lokaatiopohjaisten pelien listalla ovat seuraavina järjestyksessä Jurassic World Alive, Landlord Real Estate Tycoon, The Walking Dead: Our World sekä Draconius GO.

Suosionsa lisäksi PoGO on myös hyvin omaperäinen peli. Siinä on muutamia pelimekaniikkoja joita ei juurikaan löydä muualta, kuten raidit, sään vaikutus pelitapahtumiin sekä nyt tuoreimpana AR -ominaisuuksia hyödyntävä photobombaus.

Photobombaus on hyvin mielenkiintoinen ja uniikki pelimekaniikka. Ideana on että kun kuvaa omia pokémonejaan, on pieni mahdollisuus että kuvaan ponnahtaa Pokemon, jonka voi sitten kuvaussession jälkeen pyydystää. Jotta photobombaus ei häiritsisi kuvausta liikaa, on se tehty hyvin harvinaiseksi. On kuitenkin mahdollista että kun saa vihdoinkin otettua täydellisen kuvan se menee pieleen photobombin takia. Samaten grindaajat jotka haluavat vain pyydystää pokemonin eivätkä oikeastaan ottaa yhtäkään kuvaa, joutuvat täyttämään puhelimensa muistin turhilla otoksilla pelkästään pokemonin pyydystämisen toivossa.

Smeargle tunnetaan alkuperäisenä photobomb-pokemonina. Sen voi saada ainoastaan omia pokemoneja kuvaamalla.

Vaikuttaa siltä että Niantic testailee ja kehittää PoGO:n avulla ja kautta aina vaan uudempia ja innovatiivisempia pelimekaniikkoja. Pelaamista monipuolistetaan ja kaiken tyyppiset pelaajat pyritään ottamaan huomioon. Kokoajan taustalla on ajatus siitä että liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä halutaan rohkaista. Niantic pyrkii rahan tahkomisen ohella parantamaan ihmisten elämää, eikä se ole lainkaan huono juttu. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan mitä päivityksiä seuraavaksi on luvassa, mutta kun seuraamme miten PoGOa on kehitetty kesästä 2016 eteenpäin, vaikuttaa siltä, että painotus jatkokehityksessäkin tulee olemaan nimenomaan lisätyssä todellisuudessa eli AR:ssä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *