Jym haastaa ajattelun aksioomat

“pogo-hassuttelu”
“automaattinen 1/5”
“annan jokaiselle jymille ja gymille ja muulle pelleilylle 1/5”
“Selkeä 1/5, toivottavasti kukaan ei ole toista mieltä”
“1/5”
“jym on 1/5”

Tässä muutamia otteita ENL ja RES -tiimien chäteistä. Jym iskee kipinää. Se haastaa ja suututtaa. Jym ei ole pelkkä termi, se on oman tutun ja turvallisen tilan invaasio. Jym edustaa sellaista kulttuuria ja porukkaa jota pelätään ja joka halutaan kitkeä pois. Toisille jym on toivon symboli, muille kauhun ja epätoivon sanantuoja. Miten yhden sanan semanttiseen kenttään on kasautunut näin mittava määrä merkitystä ja näin voimakkaita tuntemuksia?

Kielen merkitys ajattelussa

Luonnollisen kielen ja ajattelun välistä yhteyttä on tutkittu paljon. Useampia kieliä puhuvat ihmiset aktivoivat aivoalueitaan laajemmin eivätkä saa muistisairauksia yhtä helposti kuin vain yhtä kieltä puhuvat. Ajattelumme peruskiviä me taas puolustamme tiukemmin kuin Ganiye12 siivuaan Ruissalosta. Esim. politiikasta tai uskonnosta puhuttaessa ihmisillä nousee herkästi tunteet pintaan, eikä vähiten sen takia että nämä asiat sijaitsevat hyvin lähellä ajattelumme keskiötä. Onko jym -termi sitten saanut poliittisia tai jopa uskonnollisia piirteitä?

Halu suojella Amerikkalaisten miljonääripoikien omaisuutta

Jym-termiä kavahtavat perustelevat 1/5 -tuomioitaan usein sillä, että Nianticin Portal Network on pidettävä puhtaana ulkopuolisesta hapatuksesta. Jym ei löydy suomenkielen sivistyssanakirjastakaan, eikä keksityllä kielellä ole sijaa pyhässä Nianticin omistamassa portal networkissä. Tilanne on jopa niin paha, että vaikka nimiä voi muuttaa jälkeenpäin, ei voi ottaa pienintäkään riskiä siitä, että pelissä olisi hetken aikaa jym -nimeä kantava ulkokuntosali. Tästä syystä 1/5.

Toinen osapuoli

Antropomorfistit herkästi reflektoivat semioottisia symboleita ajattelunsa kautta integroiden niihin omia synkretistisiä näkemyksiään. Tällainen älyllinen epärehellisyys tekee hallaa jym-termille, jonka väärintulkinnat voivat johtaa ksenofobiaan ja jopa kognitiivisiin dissonansseihin. Konstruktivistisessa epistemologiassa on toki ymmärrettävää ettei didaktisia struktuureita kyetä omaksumaan hetkessä, vaan asian syvällinen ja kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii käsitteellistä muutosta, joka taas vie aikaa. Aika ei tosin itsessään riitä, vaan ymmärryksen syntyminen edellyttää avointa mieltä, pohdintaa sekä reflektiota. Tarvitsemmeko sitten tosiaan jym retriittiä jossa meditoidaan sanan merkitystä jotta pääsemme eroon sanaa  ympäröivästä vihasta?

Tulevaisuus

Eskatologiassa ymmärretään apokalyptisten ilmiöiden äärellä ihmisen monen primäärisen aistin siirtyvän taka-alalle. Tarve syödä, juoda, nukkua, nähdä ihmisiä, murehtia rikkimenneestä ruohonleikkurista sekä hallita omaa reviiriään Ingress-pelissä menettävät merkitystään, tärkeiden asioiden noustessa pinnalle. Mikä meille sitten lopulta on tärkeää? Perhe? Ystävät? Jym? Todennäköistä on, että ei kuitenkaan Amerikkalaisten miljonääripoikien digitaalinen omaisuus nimeltä Portal Network. Siitä huolimatta tahallinen systeemin väärinkäyttö ei ole reilun ja hyvän hengen mukaista. OPR:lle on annettu vastuu vertaisarvioida kandidaatteja ja kukin tehköön parhaansa. Se, onko “jym 1/5” se paras mihin pystymme, jää nähtäväksi.

 

10 Ingress pelaajaa

Ensin oli 10 pokepelaajaa, nyt luvassa on 10 Ingress pelaajaa:

  1. Pallonheittelijä
    Pallonheittelijä on saanut nimensä siitä että häntä kiinnostaa Ingressin sijaan lähinnä Pokémon GO ja uusien pallonheittopaikkojen eli stoppien tai jymien tekeminen. Nämä pelaajat pääsevät yleensä vikkelisti tasolle 10 (jolloin pääsee subbaamaan pallonheittopaikkoja) mutta peli-into loppuu yhtä nopeasti tason saavuttamisen jälkeen.
  2. Opsaaja
    Opsaaja on saanut nimensä siitä, että hän osallistuu mielellään yhteisiin operaatioihin. Vihollisjoukkueen jäsenet pitävät näitä pelaajia silmällä, sillä heidän liikkeensä ovat usein tarkkaan harkittuja ja ennakoivat suurempia yhteisiä iskuja.
  3. Loremaster
    Nämä pelaajat keskittyvät pelin tarinaan ja kaikkeen siihen liittyvään. He ovat ainoita ketkä katsovat mediafilujen videot ja myös tunnistavat niissä esiintyviä hahmoja. Loremasterit kokevat scannerin olevan väylä kokonaiseen uuteen maailmaan.
  4. Grindaaja
    Grindaajia löytyy varmasti joka pelistä. Ingressin parissa nämä pelaajat viisveisaavat siitä mikä on hauskaa tai mielekästä, ja pelaavat ainoastaan saadakseen mahdollisimman paljon expaa tai mitaleita. Varma merkki grindaajasta on että hän käy epäilyttävän usein ja pitkään Tähkäpuistossa.
  5. Mulvaani
    Mulvaanit eivät pelaa peliä itsekseen, vaan reagoivat siihen mitä vihollinen tekee. Heillä tuntuu olevan loputon määrä pommeja, mutta samalla myös paljon glyph hack pisteitä verrattuna muihin pisteisiin. Mulvaani saatetaan löytää usein kymmenienkin kilometrien päässä kotoa vihollisen farmia ampumasta.
  6. Reviirin hallitsija
    Yleisin syntytarina reviirin hallitsijalle on, että hän pelailee pitkään alueella jossa ei juurikaan ole vastarintaa ja kiintyy portaaleihin. Nämä pelaajat ovat valmiita uhraamaan kohtuuttoman määrän resursseja merkityksettömältä vaikuttavien portaalien puolustamiseen vain siksi koska ne sijaitsevat hänen reviirillään.
  7. Härölinkittäjä
    Härölinkittäjä ei usein tajua paljoakaan koko pelistä. Häntä kiehtoo “link” -painike ja sen painamisen vastustaminen käy päivittäin hänelle ylivoimaiseksi. Härölinkittäjä kannattaa tunnistaa ajoissa, sillä kontrolloimaton härölinkittäjä saattaa aiheuttaa mielipahaa suunnitelmallisille pelaajille.
  8. Konkari
    Konkarit käyttävät kaikki Scanner [REDACTED]ia uuden Primen sijaan, he laittavat kamaa mufguun quantum capselin sijaan ja kutsuvat Aegis shieldejä axoiksi. Heiltä löytyy mittava määrä mitaleita ja kokemuksia joita muilla ei ole eikä tule. Konkareilla on kokemuksensa vuoksi eri visio pelistä kuin tuoreemmilla linkittäjillä ja välillä tästä syntyykin konfliktia.
  9. Telegram-pelaaja
    Telegram-pelaajien ansiot eivät näy suoraan pelikentällä, sillä he keskittyvät kansainvälisten suhteiden luontiin. Nämä kaverit järjestävät avainkuljetuksia maanosienkin välillä ja koordinoivat isoja tapahtumia. Telegram-pelaajan hyvyys mitataankin siinä kuinka monessa eri Telegrammin Ingress-ryhmässä he ovat.
  10. Hankalien portaalien ruhtinas aka muumies
    Viimeisimmän kategorian edustajat ovat usein niitä kaikkein arvostetuimpia Ingress-pelaajia. Heillä on avaimia ties mihin portaaleihin, yleensä sellaisiin joihin pääsyyn tarvitaan vähintäänkin oma vene tai 10km suolla rämpimistä. He ovat avainpelaajia lähes kaikissa suuremmissa opseissa ja luovat mahdollisuuksia muille isojen kenttien tekemiseen.

Pokémon GO -eksperimentaalisen pelaamisen inkubaattori

Pokémon GO hallitsee edelleen lokaatiopohjaisten pelien markkinoita ylivoimaisesti. Yli 400 miljoonalla latauksellaan se on yli kymmenen kertaa suositumpi kuin toiseksi suosituin lokaatiopohjainen peli Ingress, joka sekin on saman firman Nianticin luoma. Suosituimpien lokaatiopohjaisten pelien listalla ovat seuraavina järjestyksessä Jurassic World Alive, Landlord Real Estate Tycoon, The Walking Dead: Our World sekä Draconius GO.

Suosionsa lisäksi PoGO on myös hyvin omaperäinen peli. Siinä on muutamia pelimekaniikkoja joita ei juurikaan löydä muualta, kuten raidit, sään vaikutus pelitapahtumiin sekä nyt tuoreimpana AR -ominaisuuksia hyödyntävä photobombaus.

Photobombaus on hyvin mielenkiintoinen ja uniikki pelimekaniikka. Ideana on että kun kuvaa omia pokémonejaan, on pieni mahdollisuus että kuvaan ponnahtaa Pokemon, jonka voi sitten kuvaussession jälkeen pyydystää. Jotta photobombaus ei häiritsisi kuvausta liikaa, on se tehty hyvin harvinaiseksi. On kuitenkin mahdollista että kun saa vihdoinkin otettua täydellisen kuvan se menee pieleen photobombin takia. Samaten grindaajat jotka haluavat vain pyydystää pokemonin eivätkä oikeastaan ottaa yhtäkään kuvaa, joutuvat täyttämään puhelimensa muistin turhilla otoksilla pelkästään pokemonin pyydystämisen toivossa.

Smeargle tunnetaan alkuperäisenä photobomb-pokemonina. Sen voi saada ainoastaan omia pokemoneja kuvaamalla.

Vaikuttaa siltä että Niantic testailee ja kehittää PoGO:n avulla ja kautta aina vaan uudempia ja innovatiivisempia pelimekaniikkoja. Pelaamista monipuolistetaan ja kaiken tyyppiset pelaajat pyritään ottamaan huomioon. Kokoajan taustalla on ajatus siitä että liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä halutaan rohkaista. Niantic pyrkii rahan tahkomisen ohella parantamaan ihmisten elämää, eikä se ole lainkaan huono juttu. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan mitä päivityksiä seuraavaksi on luvassa, mutta kun seuraamme miten PoGOa on kehitetty kesästä 2016 eteenpäin, vaikuttaa siltä, että painotus jatkokehityksessäkin tulee olemaan nimenomaan lisätyssä todellisuudessa eli AR:ssä.

Paljonko aikaa kuluu Pokemon GO päivässä?

Silloin tällöin luemme ja kuulemme pelaajista ketkä pelaavat Pokemon GO useita tunteja päivässä. 12h pelisessioita rutistavien täytyy jo oikeasti nauttia pelistä! Ja mikä onkaan mukavampaa kuin kävellä Ruissalon kauniissa maisemissa uusia Pokemoneja napatellen? Ilmeisesti pakettien lähettäminen.

Päivitys toisensa jälkeen on lisännyt päivittäisten tehtävien määrää. Yllä oleva kuva havainnollistaa muutosta. Siinä missä ennen “pakollisia” päivittäisiä tehtäviä oli yksi, nyt niitä on 8. Ei ole vaikea kuvitella että kun Niantic puskee pelaajia suorittamaan vaativimmillaan 2h puhdasta työtä pelin eteen joka päivä, moni ei enää jaksakkaan tästä suoriutua. Nämä tehtävät pitää kuitenkin suorittaa mikäli haluaa hyvät pokemonit ja paljon expaa, eli jos niitä ei suorita tulee pian mieleen että miksi pelata koko peliä ylipäätään.

Siinä missä ennen käveltiin pitkospuita pitkin suolla nyt istutaan kotisohvalla availemassa paketteja.

Siinä missä ennen haastettiin Aerodactyl koiran kanssa nyt hinkataan puhelin kädessä työpaikan vessassa yrittäen suorittaa päivittäiset PvP-battlet.

Ennen katsottiin kauniin sinistä taivasta kun käveltiin kohti jym, nyt katsotaan puhelimen ruutua naama punaisena kun yritetään suorittaa se 100 tradea.

Minusta päivittäisten tehtävien määrää pitäis vähentää aivan radikaalisti. PvP taisteluista kaikki palkinnot pois ja joku liiga tilalle. Päivittäinen trade-limit pois. Kaikkien kaverisuhteiden ja kaverisuhde-expojen nollaus ja paketit ulos pelistä ja vauhdilla. Tilalle sama kaverisysteemi mutta ilman paketteja, niin että kaverisuhdetta edistääkseen täytyy oikeasti nähdä ystävä eikä hinkata tuntikaupalla surkeasti toimivassa pakettivalikossa.

Kaikki kerätään, kaikki kerätään!

Pokemon -brändin motto “Gotta catch ’em all” suom. “kaikki kerätään” oli realisoitu kautta historian parhaiten Pokemon GO -pelissä kun se julkaistiin kesällä 2016. Kaikkien pokemonien kerääminen oli inspiroiva haaste joka vaati aktiivisimmiltakin pelaajilta useita kuukausia. Jokainen Kabuto piti napata ja kolme karkkia kerrallaan pikkuhiljaa kerryttää karkkeja evolvaukseen. Toisin on nykyään. Pinap berryt, rare candyt sekä buddy-mahdollisuus helpottavat karkkien keräystä, mutta tämä ei ole se suurin ongelma.

Gen2 julkaistiin muutamassa erässä, gen3 ehkä viidessä tai kuudessa, mutta gen4 kohdalla homma karkasi lapasesta. Uusia pokemoneja alettiin julkaista liian pienissä erässä (huom. ei liian usein!). Nyt pokedexin kerääjät pääsevät parin viikon välein aina etsimään 2-5 uutta varjoa luonnosta. Samaan aikaan kun uuden pokemonin Munchlaxin hatch % on jotain prosentin luokkaa, jaetaan aikaisempien generaatioiden ultraharvinaisuudet aivan ilmaiseksi kaikille. Nämä muutokset toimintamalliin romuttavat aivan totaalisesti pelaajien motivaation nähdä vaivaa etsiäkseen uusia pokemoneja. Miksi käyttää tonneittain kolikoita munien hätsäämiseen Munchlaxin toivossa kun tässä kohtaa jo tiedetään että niitä saa vuoden sisään ilmaiseksi jostain eventistä?

Muutokset jotka Nianticin pitää ehdottomasti tehdä ennen gen5:

  1. Julkaiskaa koko gen5 kerralla.
  2. Pitäkää harvinaisuudet harvinaisuuksina. Älkää antako harvinaisia pokemoneja ilmaiseksi eventissä myöhemmin.
  3. Pitäkää limited edition pokemonit limited edition pokemoneina. Älkää ruvetko jakamaan niitä uusiksi myöhemmin.

Merkityksellisyyden illuusio

Impulssit tehdä elämässä ylipäätään mitään tulevat poikkeuksetta ajattelevien aivojemme ulkopuolelta. Pystymme kyllä prosessoimaan loogisesti dataa, mutta ilman mitään prosessoitavaa emme kykene ajattelemaan. Kun kehomme välittää aivoillemme viestin että on nälkä tai väsy, me toimimme siten että tämä tunne saadaan tyydytettyä. Mikäli nälän tunteesta huolimatta emme syö, tai unentarpeesta huolimatta emme nuku, lopulta kehomme lyö liinat kiinni ja “pakottaa” meidät nukkumaan tai syömään, kokoajan vahvemmin ja vahvemmin, kunnes luovutamme ja annamme tunteelle periksi tai hyvin voimakastahtoisten ihmisten tapauksessa kuolemme.

Käyttäytymisemme määräytyy pitkälti opittujen toimintamallien kautta. Ilman rutiineita ja opittua käytöstä kaikki ympäröivä tulisi meille kokoajan uutena, emmekä kykenisi toimimaan tehokkaasti. Silti aivomme kaipaavat jatkuvasti kaikkea uutta. Tieteellinen tutkimus osoittaa että uusiin haasteisiin jatkuvasti tarttuvien ihmisten aivot ovat terveempiä ja uusien asioiden opettelu ehkäisee mm. Alzhaimerin tautia.

Haluamme myös palavasti tehdä elämällämme jotain merkityksellistä. Valitettava realiteetti kuitenkin on, että mitä enemmän elämää objektiivisesti ajattelee sitä turhemmalta se tuntuu. Onko elämän perimmäinen tarkoitus tosiaan tiivistettävissä Saarnaajan sanoin toisen luvun jakeessa 24: “Ei ole ihmisellä muuta onnea kuin syödä ja juoda ja antaa sielunsa nauttia hyvää vaivannäkönsä ohessa…” ? 

Vaivannakö sekä työn tekeminen tuntuvatkin olevan välttämättömiä komponentteja onnellisuuteen. Yksi näkökulma tähän asiaan on, että nuo luovat merkityksellisyyden tunteen ihmiselle. Koska jotain tekemistä me tarvitsemme! Ja tästä pääsemme vihdoinkin yhteisen harrastuksemme pariin, eli pohtimaan miten Pokemon GO luo merkitystä elämään.

Kymmeniä tuhansia pokemoneja pyydystäneet kokevat pelin vähintään jollain tavalla merkitykselliseksi. Tämän tunteen syntyyn on lukuisia vaikuttavia tekijöitä, joita on vaikea jokaista yksilöidä. Omakohtainen kokemus on, että nämä tekijät katoavat pikkuhiljaa kun asetetut tavoitteet on saavutettu. Kun pokedex on täynnä, kaikki hyvät yksilöt kehitetty tappiin jne, on lopulta se viimeinen merkityksellisyyttä luova tekijä pelaajayhteisö. Mutta kuinka pitkälle se kantaa ilman että näkee mitään järkeä itse pelin pelaamisessa?

 

Deoxys

Turun alueella on jaettu ensi tiistaille EX-raid kutsuja. Nianticin uutisoinnin mukaan tällä kertaa munasta putkahtaa Mewtwon sijaan samaten Psychic -tyyppiä edustava myyttinen pokemon Deoxys!

Pokedex-numerollaan 386 Deoxys on generaatio kolmosen vihoviimeinen pokemon. Pokemon Omega Ruby ja Alpha Sapphire -pelien tarinan mukaan se saapuu maapallolle meteoriitilla ja tämän tarinan voitte itse katsoa alta.

Tällä käsiäheiluttelevalla psyykkisellä alienotuksella on neljä eri muota: normaali, hyökkäys, puolustus ja nopeus. Deoxyksen muoto vaikuttaa olennaisesti sen tehoihin ja CP:seen. Ennakkotietojen perusteella tiistaina kohtaamme nimenomaan Deoxyksen normaalimuodon.

Milläkö Deoxys kannattaa sahata? Tyranitar dark iskuilla lienee paras vaihtoehto. Ghostliike -Gengarilla on tosin paperilla parempi hyökkäysvoima, mutta se ottaa lämää yli tuplasti nopeampaa Tyranittareen verrattuna ja on täten melkoinen potionsyöppö.

Uusia suositaan ja vanhoja sorsitaan, mutta miksi?

Kesällä 2017 julkaistun raid -päivityksen jälkeen trendi on ollut selvä: hyvien pokemonien hankkiminen tehdään aina vaan helpommaksi. Mutta miksi?

Raidit, sääboostatut pokemonit ja erityisesti pokemonien vaihtaminen ovat kaikki suosineet matalan tason pelaajia. Samalla kiusaus tehdä lisää tilejä on kasvanut kokoajan, sillä uudesta tilistä saa aina vaan entistä nopeammin yhtä hyvän kuin mitä aikaisemmat tilit ovat. Niantic on myös helpottanut tätä jatkuvasti eventeillä kuten 10x expaa uudesta aikaisemmin pyörittämättömästä stopista.

Helpommat tavat saada hyviä pokemoneja motivoivat vähän pelaavia pelaajia liikkeelle. Lisäksi näitä muutoksia täytyy tehdä jotta vasta-alkajat voivat saada alusta asti pelanneet jossain määrin kiinni.

On kuitenkin vielä yksi syy miksi pelaamista on jatkuvasti helpotettu. Nimittäin yli vuoden ajan pelin julkaisusta lähtien pystyi Pogossa bottaamaan. Nianticin toimitusjohtaja John Hanke on sanonut bottauksen ja spooffauksen olevan heidän pelinsä vakavimmat ongelmat, ja se näkyy game designissa. Multiaccoiluun ei olla kiinitetty mitään huomiota, mutta bottaus on toistaiseksi tehty mahdottomaksi ja spooffaamisen hyötyjä on minimoitu antamalla harvinaiset pokemonit suht ilmaiseksi kaikille halukkaille.

Suomalaisen NextGamesin Zombipeli haastaa Nianticin

Niantic on hallinnut lokaatiopohjaisten pelien markkinoita aina vuonna 2012 julkaistusta Ingress -pelistä lähtien. Kaikki tietysti tiedämme kuinka Pokemon GO räjäytti potin kesällä 2016, ja herätti samalla lukemattomien pelijulkaisijoiden mielnkiinnon lokaatiopohjaisia AR-pelejä kohtaan.

Nianticin Ingress -pelin avulla luomaa “portal networkkiä” on pidetty pitkälti menestyksen takana. Ympäri maailmaa pelaajat ovat ottaneet kuvia paikkakuntansa merkittävimmistä kohteista, ja avustaneet Nianticia luomaan miljoonia kohteita käsittävän verkoston, jonka avulla mihin tahansa lokaatiopohjaiseen peliin voidaan sijoittaa järkevästi pelin vaatimat kohteet, Pogon tapauksessa stopit ja jymit.

Ukrainalainen Elyland pyrki ratkaisemaan portal networkin puutteen generoimalla automaattisesti kohteita sinne tänne OSM tagien perusteella. Tämän ratkaisun hyvä puoli oli, että pelattavaa ilmestyi niihinkin syrjäkyliin, jotka Pokemonin puolella näyttivät typötyhjiltä. Pelilokaatioista puuttui kuitenkin oleellisesti kytkös oikeaan maailmaan. Suomalainen NextGames osoittaa uuden The Walkind Dead: Our World zombipelinsä avulla miten Elylandin ideat viedään seuraavalle tasolle. Jos kirjottaisin tätä englanninkielellä sanoisin: “The Finnish NextGames takes location-based games to the next level!”

Promovideoiden perusteella peli on lähinnä typerän näköistä AR-pelleilyä joka häiritsee kaikkien ympärillä olevien ihmisten elämää. Totuus on kuitenkin täysin toinen. Itse pelin kartta pohjautuu Open Street Mapsien sijaan Google Maps-teknologiaan, ja hyödyntää erinomaisesti Google Mapsin eri sateliittikuvakulmien avulla generoimaa 3D-näkymää. Näin kartta ei jää littanaksi, vaan talot myös kohoavat maasta oikeaan mittaansa. Tämä on mielestäni oleellinen osa itse pelin ja oikean maailman välistä integraatiota, jotain mikä sekä Nianticin että Elylandin peleistä uupuu, ja joka kompensoi hienosti oikeisiin kohteisiin perustuvan portal networkin puutetta.

Kuvassa Tuomiokirkko Google Mapsin generoimassa 3D kuvassa

Olen pelannut NextGamesin zombipelissä huikeasti tasolle 3 asti, joten itse pelistä en osaa sanoa paljoa. Käytännössä kartalla on kaikenmoisia tehtäviä, kuten pelasta ukko zombien kynsistä, tapa läjä zombeja, tapa iso läjä zombeja tai listi zombeja. Lisäksi kartalle voi itse rakentaa rakennuksia, jotka ovat myös näkyvissä muille pelaajille. Pelissä on myös keräilyominaisuus (tietenkin): tappamalla zombeja saat kortteja, rahaa ja muuta kivaa, joiden avulla voit kehittää arsenaaliasi ja rakentaa lisää taloja. Varsinainen zombien tappaminen toimii erittäin sulavasti ja on hauskaa, myös ilman AR-moodia. Käytännössä tökit ruutua ja koitat osua Zombien päihin, jolloin saat headshot -bonuksen.

Yksi zombipelin mukavimmista eroista esimerkiksi Pokemon GO, Draconius GO ja Ingress -peleihin verrattuna on että yhdessä paikassa on enemmän tekemistä. Tietystä pisteestä voit yleensä klikata auki ainakin 3 zombitehtävää ja avata pari kartalla lojuvaa laatikkoa. Peli siis kannustaa kävelmään aina jonkin matkaa kohteeseen, ja sitten viettämään siellä hetken aikaa.

Tällaisien uusien vakuuttavien pelien tullessa markkinoille, myös toistaiseksi suurimman lokaatiopohjaisten pelien markkinaosuuden omaava Niantic joutuu panostamaan hiukan lujempaa omiin peleihinsä pysyäkseen mukana kilpailussa.

 

 

 

Pokemon GO ja expan inflaatio

Siitä on yli vuosi kun saavutin tason 40. Expan grindaus tarkoitti pokemonien pyydystämistä ja lucky egg evolveja. Muutama kuukausi sen jälkeen peliin tulivat legendaariset raidit, joista jaettiin lucky eggin avulla muhkeat 20 000 expaa. Nyt jokaisen expaa keräävän kouluttajan täytyi alkaa raidata ja käyttää peliin euroja. Samalla pelin hauskimman osuuden, eli pokemonien pyydystämisen merkitys heikkeni.

Nyt kaveripäivityksen myötä expaa jaetaan isolla kauhalla kaikille. Riittää kun kerran päivässä kirjautuu sisään ja avaa sen 20 pakettia, niin kuukauden päästä sinut palkitaan 2 000 000 XP:llä. Lisäksi enää ei tarvitse pyydystää hyviä pokemoneja kun ne saa kaverilta vaihtamalla. Hyviä pokemoneja ei myöskään toisaalta tarvitse, sillä pokemonien motivaatio tippuu jymeillä niin alas että ne saa kaadettua jymin juurelta löydetyllä Rattatalla.

Menen asiaan: koen että minulta on viety syy pelata pois. En halua alkaa optimoida kaverisuhteita expalla. Kotona pakettien kanssa näprääminen ei ole hauskaa. Kun expalla eikä tilastoilla ole merkitystä ei minulla ole syytä pelata. Peliä voi toki pelata samalla hauskalla tavalla kuin ennenkin, mutta kun tuntuu ettei siitä ei hyödy mitään, ei sitä jaksa tehdä.