MestariKarvinen haastaa Rakettiryhmän

MestariKarvinen, tuttavallisemmin pelkkä Karvinen, on yksi seutumme tunnetuimpia pelaajia. Paitsi että häneen voi törmätä raideilla tai muuten vaan peliä pelatessa, Karvinen myös moderoi mm. Rare Spawn Turku -ryhmiä sekä Instinct chättiä. 25.7.2019 kolmen jälkeen Suomen aikaa vihdoinkin (toistamiseen) saapunut rakettiryhmäpäivitys on innostanut Karvista suorittamaan kevyitä 5h tai jopa 13h kävelysessioita keskustassa ja rakettiryhmäläisiä on kaatunut jo yli 150kpl. Kuuvan Sahaajat haastatteli MestariKarvista uudesta päivityksestä sekä hänen vaiherikkaasta urastaan.

Alusta asti peliä pelannut Karvinen aloitti team Mysticissä ja pelasi alkuun paljon kotiseudullaan Pansiossa serkkujensa kanssa. Gen2 julkaisun aikoihin alkuvuodesta 2017 häntä pyydettiin moderoimaan seutumme suurinta chättiä, RST -höpinäpuolta. Karvinen suostui.

“Chätin perustaja kysyi multa viestitse, että olenko aikuinen ja olisinko kiinnostunut moderaattorin hommista. Vastasin, että en ole aikuinen, mutta täysikäinen olen. Siitä se sitten lähti.” , Karvinen naurahtaa.

Moderaattorina Karvinen aluksi lähinnä tunnettiinkin.

“Pelin pelaaminen hiukan jäi kun serkut lopettivat. Vasta syksyllä 2017 aloin taas kunnolla pelata kun Nlingangsteri ja XerPii innostivat mut mukaan.”

Karvinen jatkaa: “Olin tuossa vaiheessa vielä Team Mysticissä. Suoritettiin raidit yhdessä, mutta niiden loputtua kun siirryttiin sahaamaan JYM, niin lähdin eri värisenä siinä kohtaa pois matkasta. Tulin hyvin juttuun Team Instinctin jäsenien kanssa ja he vähän niin kuin jopa adoptoisivat meikäläisen poppooseen. 8.11.2017 sitten päätin että vaihdan Team Instinctiin.”

Tuossa vaiheessa pelissä ei ollut mitään tiiminvaihtotokeneita, joten Karvinen joutui hylkäämään sinisen tilinsä johon oli jo ehtinyt laittaa hieman rahaakin kiinni.

“Kyllä se silloin hiukan kirpaisi, mutta en kadu päätöstä yhtään!”

Vaikka Karvinen tunnetaan todella tikissä olevana nuorena miehenä, mutta hän silti sitä mieltä että sosiaalinen puoli on pelaamisen paras anti.

Kyllä päivittäin törmään satunnaisesti muihin tuttuihin pelaajiin kaupungilla. Esim. yksi mielestäni kaikkein kovimpia pelaajia, Raikko567, tulee usein vastaan ihan sattumalta. Välillä tosin kun on kuulokkeet korvissa ja peli päällä ni huomaan vasta jälkeenpäin kävelleeni jonku tutun ohi kun puhelimeen tulee viesti: sokea”, Karvinen töräyttää.

No entäs se rakettiryhmä? Olet Karvinen grindannut noita jo yli 150kpl. Ensinnäkin, millä pokémoneilla se onnistuu?

“Super effective monnit ovat ny tietty parhaimpia, mut jos haluaa gonailla, niin 3 Dialgaa on job done.”

Mitä neuvoja antaisit niille ketkä haluavat taistella rocket gruntteja vastaan mahdollisimman paljon?

“Katsokaa aina seuraava pyörivä stoppi valmiiksi ja lähtekää jo kävelemään sinne suuntaan samalla kun tappelette. Kannattaa myös opetella ulkoa grunttejen repliikkejä. Niiden perusteella voi vähän arvailla mitä on vastassa.”

Onko sinulla muita neuvoja?

“Vaihtakaa pokea aina kun se on kuolemassa. Jokaisesta matsin lopussa hengissä olevasta pokemonista saa yhden ylimääräisen premier ballin. Sit tietty kannattaa opetella mikä tyyppi tehoaa mihinkin sekä jokaisen tyypin charge iskun kuvio.”

Ja jos ei näillä ohjeilla ala rakettiryhmä tippua niin Karvisen voi bongata usein kaupungilta kävelemästä ja hänelle kannattaa ehdottomasti mennä juttelemaan.

TOP 5 syyt miksi Harry Potter: Wizards Unite floppasi

Nyt on kulunut kuukausi Harry Potter: Wizards Unite (HPWU) -pelin julkaisusta ja on selvää ettei peli saavuttanut lähellekkään samaa suosiota kuin Pokémon GO noin kolme vuotta aikaisemmin. Peliä on SensorTowerin tilastojen perusteella kokeillut noin 10 miljoonaa henkilöä, kun vastaavassa ajassa Pokémon GO:ta oli ladattu yli 400 miljoonaa kertaa. Siitä huolimatta HPWU on saanut kohtuullisen hyvät arvostelut, eivätkä pelin palvelimet ole kaatuilleet samaan tahtiin kuin Pokémon GO:n aikanaan. Peli on tahkonut rahaa “vasta” noin viisi miljoonaa, mikä on alittanut täysin pelille asetetut odotukset. Mistä siis kiikastaa? Miksei sauvan heiluttaminen kiehdo? Kuuvan sahaajat kokosivat viisi suurinta syytä.

  1. Brändin voima.

    Voidaan väittää ettei mikään peli, tarina tai elokuva sovellu lokaatiopohjaiseksi peliksi yhtä hyvin kuin Pokémon. Alusta asti Pokemaailmaan on kuulunut matkustaminen, uusiin paikkoihin meneminen ja uusien otusten löytäminen ja kerääminen. Pokémon -aiheiset tuotteet ovat tahkoneet maailmalla jo noin 90 miljardia dollaria, enemmän kuin mikään muu vastaava brändi, ja Pokémon on vuosi toisensa jälkeen keskittynyt aina nuoreen kohdeyleisöön. Uusien pelien, elokuvien, korttien, lelujen ja anime-sarjan tuottaminen ei myöskään ole missään vaiheessa pysähtynyt, toisinkuin Harry Potter -brändin kanssa. Harry Potter, vaikka onkin ollut hyvin suosittu, ei ole viime vuosina päässyt samaan globaalin hypen ja suosion piiriin missä se oli kun JK Rowlingin viimeisimpiä HP-kirjoja vielä odotettiin.
  2. Alkuviehätys meni jo.

    Iso osa lokaatiopohjaisten pelien viehätystä on ulkona liikkuminen ja uusien paikkojen näkeminen. Monille Pokémon GO tarjosi välineen tutustua hauskan pelin avulla omaan kotikaupunkiin. Peliympäristön voidaankin ajatella näiden pelien kohdalla olevan usein jopa tärkeämpi kuin itse peli! Mutta nyt kun HPWU tuli markkinoille, ovat Pogottajat ehtineet jo koluta kaupunkinsa joka kolkan, ja kun pelikohteetkin ovat pikälti samat kuin Pokémonissa, ei samaa uutuudenviehätystä enää ole. Lisäksi peli on monien mielestä lähes kopio Pogosta, fortresseja lukuunottamatta. (Fortressit ovatkin monien mielestä yksi HPWU:n parhaita puolia.)

  3. Peli ei rohkaise matkustamaan uusiin paikkoihin.

    Nianticin kaksi aikaisempaa jättimenestystä: Ingress sekä Pokémon GO, tarjosivat syitä mennä uusiin paikkoihin. Pokémonissa sai alkuun kolikoita kun vei hirviöitä syrjäseuduille “kestojymeille” ja jymiuudistuksen jälkeenkin jymbadgejen kerääminen ja niiden kultaaminen on tarjonnut syitä matkustaa. Ingressissä syitä on vielä tätäkin enemmän, opsit, uniikit capturet ja häkit sekä missiot tarjoavat mm. pelaajille syitä matkata uusiin paikkoihin. HPWU:ssa mitään tällaista ei ole. Majatalot, kasvihuoneet ja fortressit ovat niitä samoja kaikkialla. Vain nimi kohteella on eri, mutta se ei vaikuta peliin millään tavalla.

  4. Peruspelaaminen ei ole tarpeeksi hauskaa.

    Mikä lokaatiopohjaisissa peleissä kiehtoo? Pelillistämisen professori Juho Hamarin ja kumppanien tekemässä Talyor & Fransciksen vuonna 2019 julkaisemassa tutkimuksessa “Uses and Gratifications of Pokémon Go: Why do People Play Mobile Location-Based Augmented Reality Games?” todetaan ihmisten pelaavan näitä pelejä erityisesti ulkona liikkumisen, pelin nautinnollisuuden, haasteen sekä nostalgian vuoksi. HPWU:ssa ulkona liikkuminen ei ole yhtä sulavaa kuin Nianticin kahdessa muussa pelissä. “Magic resisted” -viestien ja pitkien animaatioiden vuoksi täytyy pysähdellä jatkuvasti. Lisäksi loitsuenergia loppuu niin helposti, että jotta pystyy pelaamaan hetken kaupungin ulkopuolella, täytyy välissä käydä istumassa pitkään majatalojen äärellä energiaa lataamassa. Myös saavutustilastoja on HPWU:ssa radikaalisti vähemmän kuin Nianticin kahdessa aikaisemmassa pelissä, eikä pelaajille tarjota muutenkaan riittävästi mielekkäitä haasteita.

  5. No kun minulla on jo kaksi lokaatiopohjaista peliä joita pelaan enkä halua aloittaa enää kolmatta…

    Kun Pogo ja Ingress aikanaan tulivat markkinoille ne löysivät pian uudet kohdeyleisönsä eikä kilpailevia aktiviteetteja juurikaan ollut. Nyttemmin lokaatiopohjaisia pelejä on tullut paljon lisää, joista yksi hieno esimerkki on suomalaisen NextGamesin vuonna 2018 julkaisema The Walking Dead: Our World. Kuten tiedämme, kaikkia näitä ei voi samanaikaisesti pelata.

    BONUS: Lukijoiltamme on tullut lisäksi kommenttia että HPWU ei toimi läheskään yhtä monissa puhelimissa kuin Pokémon GO. Lisäksi peli kaatuilee edelleen ja sisältää paljon bugeja, mikä tosin piti paikkansa myös Pogon kohdalla useita kuukausiakin pelin julkaisun jälkeen.

Ganiye12… lopettaa?

Vaikea sitä on uskoa, mutta siltä se nyt näyttää. Alueemme eniten kultajymejä, pokemoneja ja shinyja kerännyt hirviömäisen voimakas kouluttaja Ganiye12 on lyönyt tilit kiinni ja siirtynyt muiden harrastusten pariin. Hänen lisäkseen toistaiseksi ainoastaan Tiinamus on onnistunut ylittämään 200 000 napatun Pokémonin rajan. Viime viikot hän on jakanut harvinaisia shinyjaan pois ilmaiseksi tradejen kautta, mutta pokémoneja hän ei ole enää napannut.

Ganiye12:n motivaation hiipuminen on monille kova paikka. “Satoi tai paistoi, aina on voinut luottaa että höyryveturin lailla etenevä jymijyrä Ganiye levuttaa. Jos siihen ei voi enää luottaa niin mihin sitten?” toteaa yksi tavoittamamme Ganiye12-fani.

Kuuvan Sahaajat selvittää mahdollisuutta päästä haastattelemaan tätä legendaarista levumiestä hänen koko urastaan ja saavutuksistaan. Sitä odotellessa voitte lukea miehen edesottamuksista edellisestä pelaajahaastattelustamme.

Kuuvan Sahaajien toiminnalle jatkoa

Kuuvan Sahaajien viimeisin rahoituskierros on taannut toiminnalle jälleen jatkoa. Hallitus kiittää mitä nöyrimmin kaikkia toimintaa tukevia jäseniämme. Vuoden 2017 kesällä perustettu Kuuvan Sahaajat lähtee kohti kolmatta toimintavuottaan luottavaisin mielin.

Puhelinitse tavoitettu Kuuvan Sahaajien johtajana jatkava JPerho81 (kuvassa vasemmalla) mainitsi olevansa huolissaan siitä miten moni on viime aikoina halunnut lähteä Kuuvan Sahaajista tai jopa lopettanut Pokémon GO:n pelaamisen kokonaan.
Aika moni on tietty sit siirtynyt Ingressin pariin, hän toteaa.

Myös vastikään julkaistu Harry Potter: Wizards Unite on vienyt joidenkin pelaajien huomion. Tulisiko Kuuvan Sahaajien olla tulevaisuudessa kaikki lokaatiopohjaiset pelit kattava suuryhteisö, johtaja JPerho?

Aika moni jäsenistä pelaa jo Ingressiä ja osa tota Harry Potteriakin. Kyllä näen että se voisi olla mahdollista. Toisaalta sitten taas meillä on paljon niitä jäseniä jotka eivät ole enää aktiivisia, ja jos ei pelaa enää mitään näistä peleistä ei silloin pitäisi myöskään enää kuulua Kuuvan Sahaajiin.

Jos jäseniä karsitaan niin ovatko ovat sitten auki uusille aktiivipelaajille? 

Ilman muuta. Kyllä me halutaan näitä uusia kovia sahaajia kuten Wilburi ketkä pelaavat aktiivisesti ja innostavat myös muita pelaamaan. 

 

 

Vertailussa pallonheittäjät ja kepinheiluttajat

Harry Potter: Wizards Unite saapui tuossa aika tasan kaksi vuorokautta sitten Suomeen (vihdoinkin!). Peli on otettu hyvin vastaan ja Turun omassa HPWU telegram-ryhmässä on väkeä jo reilusti yli 100. Tämän vuoksi koenkin asialliseksi pureutua nyt hikuan HPWU:n sekä Pokémon GO:n välisiin yhtäläisyyksiin.

  1. HPWU:ssa avataan portmanteuksia, joiden avaamiseen vaaditaan 2km, 5km tai 10km kävelyä. Tämä aika suora copypaste Pogon munista, tosin pogossa on lisäksi ne hienot 7km munat. HPWU:ssa tosin saa tarvittavan matkan käveltyään valita itse milloin palkinnon avaa, ja tämä ei tarkoita pelkkää animaation katsomista, vaan ruutua pääsee itse lisäksi tökkimään viisi kertaa palkinnot saadakseen!
  2. HPWU:ssa poimitaan traceja ja viskotaan loitsuja. Kohteet voivat joko vastustaa taikaa, karata kokonaan tai ottaa loitsusta turpiinsa. Tämä on suora copypaste Pogon Pokemonien pyydystämisestä. Kierreheiton sijaan nyt loihditaan!
  3. HPWU:ssa on kolmenlaisia eri rakennuksia, Pogossa vain kahdenlaisia. Tässä kohtaa pelit alkavat jo hiukan erota toisistaan, sillä vaikka HPWU:ssa on käytännössä kahden tyyppisiä pokestoppeja: majataloja sekä puutarhoja, ei ne kolmannet rakennukset eli linnoitukset (engl. fortress) muistuta yhtikäs mitään Pogomaailmasta! Fortressien grindaaminen onkin yllättävän hauskaa!
  4. HPWU:ssa kerätään kaikenmaailman taikaesineitä, taikaolentoja sekä taikaihmisiä. Pogossa pokemoneja.
  5. HPWU:ssa on myös kaverilistat kuten Pokemonissa, mutta lahjarumba loistaa poissaolollaan.
  6. HPWU:ssa voi kustomoida omaa profiilikuvaansa, mutta hahmo on tylysti tuvan värinen eikä vaatekauppa vastaa laajuudeltaan vielä Pogon vastaavaa.

Long story short: HPWU:ssa on paljon enemmän ominaisuuksia kuin Pogossa silloin kun peli julkaistiin kesällä 2016. HPWU on erittäin laadukkaasti toteutettu, ja vaikka siinä vielä toistaiseksi esiintyy muutamia bugeja, ovat pelin palvelimet toimineet erinomaisesti, kun jälleen verrataan Pogon vastaavaan julkaisukesään 2016. Vaikuttaa siltä että tämä uusin tulokas lokaatiopohjaisten pelien markkinoille saattaa jo lyhyelläkin aikavälillä hyvinkin uhata suosiossa jopa Pogoa!

Jym haastaa ajattelun aksioomat

“pogo-hassuttelu”
“automaattinen 1/5”
“annan jokaiselle jymille ja gymille ja muulle pelleilylle 1/5”
“Selkeä 1/5, toivottavasti kukaan ei ole toista mieltä”
“1/5”
“jym on 1/5”

Tässä muutamia otteita ENL ja RES -tiimien chäteistä. Jym iskee kipinää. Se haastaa ja suututtaa. Jym ei ole pelkkä termi, se on oman tutun ja turvallisen tilan invaasio. Jym edustaa sellaista kulttuuria ja porukkaa jota pelätään ja joka halutaan kitkeä pois. Toisille jym on toivon symboli, muille kauhun ja epätoivon sanantuoja. Miten yhden sanan semanttiseen kenttään on kasautunut näin mittava määrä merkitystä ja näin voimakkaita tuntemuksia?

Kielen merkitys ajattelussa

Luonnollisen kielen ja ajattelun välistä yhteyttä on tutkittu paljon. Useampia kieliä puhuvat ihmiset aktivoivat aivoalueitaan laajemmin eivätkä saa muistisairauksia yhtä helposti kuin vain yhtä kieltä puhuvat. Ajattelumme peruskiviä me taas puolustamme tiukemmin kuin Ganiye12 siivuaan Ruissalosta. Esim. politiikasta tai uskonnosta puhuttaessa ihmisillä nousee herkästi tunteet pintaan, eikä vähiten sen takia että nämä asiat sijaitsevat hyvin lähellä ajattelumme keskiötä. Onko jym -termi sitten saanut poliittisia tai jopa uskonnollisia piirteitä?

Halu suojella Amerikkalaisten miljonääripoikien omaisuutta

Jym-termiä kavahtavat perustelevat 1/5 -tuomioitaan usein sillä, että Nianticin Portal Network on pidettävä puhtaana ulkopuolisesta hapatuksesta. Jym ei löydy suomenkielen sivistyssanakirjastakaan, eikä keksityllä kielellä ole sijaa pyhässä Nianticin omistamassa portal networkissä. Tilanne on jopa niin paha, että vaikka nimiä voi muuttaa jälkeenpäin, ei voi ottaa pienintäkään riskiä siitä, että pelissä olisi hetken aikaa jym -nimeä kantava ulkokuntosali. Tästä syystä 1/5.

Toinen osapuoli

Antropomorfistit herkästi reflektoivat semioottisia symboleita ajattelunsa kautta integroiden niihin omia synkretistisiä näkemyksiään. Tällainen älyllinen epärehellisyys tekee hallaa jym-termille, jonka väärintulkinnat voivat johtaa ksenofobiaan ja jopa kognitiivisiin dissonansseihin. Konstruktivistisessa epistemologiassa on toki ymmärrettävää ettei didaktisia struktuureita kyetä omaksumaan hetkessä, vaan asian syvällinen ja kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii käsitteellistä muutosta, joka taas vie aikaa. Aika ei tosin itsessään riitä, vaan ymmärryksen syntyminen edellyttää avointa mieltä, pohdintaa sekä reflektiota. Tarvitsemmeko sitten tosiaan jym retriittiä jossa meditoidaan sanan merkitystä jotta pääsemme eroon sanaa  ympäröivästä vihasta?

Tulevaisuus

Eskatologiassa ymmärretään apokalyptisten ilmiöiden äärellä ihmisen monen primäärisen aistin siirtyvän taka-alalle. Tarve syödä, juoda, nukkua, nähdä ihmisiä, murehtia rikkimenneestä ruohonleikkurista sekä hallita omaa reviiriään Ingress-pelissä menettävät merkitystään, tärkeiden asioiden noustessa pinnalle. Mikä meille sitten lopulta on tärkeää? Perhe? Ystävät? Jym? Todennäköistä on, että ei kuitenkaan Amerikkalaisten miljonääripoikien digitaalinen omaisuus nimeltä Portal Network. Siitä huolimatta tahallinen systeemin väärinkäyttö ei ole reilun ja hyvän hengen mukaista. OPR:lle on annettu vastuu vertaisarvioida kandidaatteja ja kukin tehköön parhaansa. Se, onko “jym 1/5” se paras mihin pystymme, jää nähtäväksi.

 

Pokémon GO -eksperimentaalisen pelaamisen inkubaattori

Pokémon GO hallitsee edelleen lokaatiopohjaisten pelien markkinoita ylivoimaisesti. Yli 400 miljoonalla latauksellaan se on yli kymmenen kertaa suositumpi kuin toiseksi suosituin lokaatiopohjainen peli Ingress, joka sekin on saman firman Nianticin luoma. Suosituimpien lokaatiopohjaisten pelien listalla ovat seuraavina järjestyksessä Jurassic World Alive, Landlord Real Estate Tycoon, The Walking Dead: Our World sekä Draconius GO.

Suosionsa lisäksi PoGO on myös hyvin omaperäinen peli. Siinä on muutamia pelimekaniikkoja joita ei juurikaan löydä muualta, kuten raidit, sään vaikutus pelitapahtumiin sekä nyt tuoreimpana AR -ominaisuuksia hyödyntävä photobombaus.

Photobombaus on hyvin mielenkiintoinen ja uniikki pelimekaniikka. Ideana on että kun kuvaa omia pokémonejaan, on pieni mahdollisuus että kuvaan ponnahtaa Pokemon, jonka voi sitten kuvaussession jälkeen pyydystää. Jotta photobombaus ei häiritsisi kuvausta liikaa, on se tehty hyvin harvinaiseksi. On kuitenkin mahdollista että kun saa vihdoinkin otettua täydellisen kuvan se menee pieleen photobombin takia. Samaten grindaajat jotka haluavat vain pyydystää pokemonin eivätkä oikeastaan ottaa yhtäkään kuvaa, joutuvat täyttämään puhelimensa muistin turhilla otoksilla pelkästään pokemonin pyydystämisen toivossa.

Smeargle tunnetaan alkuperäisenä photobomb-pokemonina. Sen voi saada ainoastaan omia pokemoneja kuvaamalla.

Vaikuttaa siltä että Niantic testailee ja kehittää PoGO:n avulla ja kautta aina vaan uudempia ja innovatiivisempia pelimekaniikkoja. Pelaamista monipuolistetaan ja kaiken tyyppiset pelaajat pyritään ottamaan huomioon. Kokoajan taustalla on ajatus siitä että liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä halutaan rohkaista. Niantic pyrkii rahan tahkomisen ohella parantamaan ihmisten elämää, eikä se ole lainkaan huono juttu. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan mitä päivityksiä seuraavaksi on luvassa, mutta kun seuraamme miten PoGOa on kehitetty kesästä 2016 eteenpäin, vaikuttaa siltä, että painotus jatkokehityksessäkin tulee olemaan nimenomaan lisätyssä todellisuudessa eli AR:ssä.

Paljonko aikaa kuluu Pokemon GO päivässä?

Silloin tällöin luemme ja kuulemme pelaajista ketkä pelaavat Pokemon GO useita tunteja päivässä. 12h pelisessioita rutistavien täytyy jo oikeasti nauttia pelistä! Ja mikä onkaan mukavampaa kuin kävellä Ruissalon kauniissa maisemissa uusia Pokemoneja napatellen? Ilmeisesti pakettien lähettäminen.

Päivitys toisensa jälkeen on lisännyt päivittäisten tehtävien määrää. Yllä oleva kuva havainnollistaa muutosta. Siinä missä ennen “pakollisia” päivittäisiä tehtäviä oli yksi, nyt niitä on 8. Ei ole vaikea kuvitella että kun Niantic puskee pelaajia suorittamaan vaativimmillaan 2h puhdasta työtä pelin eteen joka päivä, moni ei enää jaksakkaan tästä suoriutua. Nämä tehtävät pitää kuitenkin suorittaa mikäli haluaa hyvät pokemonit ja paljon expaa, eli jos niitä ei suorita tulee pian mieleen että miksi pelata koko peliä ylipäätään.

Siinä missä ennen käveltiin pitkospuita pitkin suolla nyt istutaan kotisohvalla availemassa paketteja.

Siinä missä ennen haastettiin Aerodactyl koiran kanssa nyt hinkataan puhelin kädessä työpaikan vessassa yrittäen suorittaa päivittäiset PvP-battlet.

Ennen katsottiin kauniin sinistä taivasta kun käveltiin kohti jym, nyt katsotaan puhelimen ruutua naama punaisena kun yritetään suorittaa se 100 tradea.

Minusta päivittäisten tehtävien määrää pitäis vähentää aivan radikaalisti. PvP taisteluista kaikki palkinnot pois ja joku liiga tilalle. Päivittäinen trade-limit pois. Kaikkien kaverisuhteiden ja kaverisuhde-expojen nollaus ja paketit ulos pelistä ja vauhdilla. Tilalle sama kaverisysteemi mutta ilman paketteja, niin että kaverisuhdetta edistääkseen täytyy oikeasti nähdä ystävä eikä hinkata tuntikaupalla surkeasti toimivassa pakettivalikossa.

Kaikki kerätään, kaikki kerätään!

Pokemon -brändin motto “Gotta catch ’em all” suom. “kaikki kerätään” oli realisoitu kautta historian parhaiten Pokemon GO -pelissä kun se julkaistiin kesällä 2016. Kaikkien pokemonien kerääminen oli inspiroiva haaste joka vaati aktiivisimmiltakin pelaajilta useita kuukausia. Jokainen Kabuto piti napata ja kolme karkkia kerrallaan pikkuhiljaa kerryttää karkkeja evolvaukseen. Toisin on nykyään. Pinap berryt, rare candyt sekä buddy-mahdollisuus helpottavat karkkien keräystä, mutta tämä ei ole se suurin ongelma.

Gen2 julkaistiin muutamassa erässä, gen3 ehkä viidessä tai kuudessa, mutta gen4 kohdalla homma karkasi lapasesta. Uusia pokemoneja alettiin julkaista liian pienissä erässä (huom. ei liian usein!). Nyt pokedexin kerääjät pääsevät parin viikon välein aina etsimään 2-5 uutta varjoa luonnosta. Samaan aikaan kun uuden pokemonin Munchlaxin hatch % on jotain prosentin luokkaa, jaetaan aikaisempien generaatioiden ultraharvinaisuudet aivan ilmaiseksi kaikille. Nämä muutokset toimintamalliin romuttavat aivan totaalisesti pelaajien motivaation nähdä vaivaa etsiäkseen uusia pokemoneja. Miksi käyttää tonneittain kolikoita munien hätsäämiseen Munchlaxin toivossa kun tässä kohtaa jo tiedetään että niitä saa vuoden sisään ilmaiseksi jostain eventistä?

Muutokset jotka Nianticin pitää ehdottomasti tehdä ennen gen5:

  1. Julkaiskaa koko gen5 kerralla.
  2. Pitäkää harvinaisuudet harvinaisuuksina. Älkää antako harvinaisia pokemoneja ilmaiseksi eventissä myöhemmin.
  3. Pitäkää limited edition pokemonit limited edition pokemoneina. Älkää ruvetko jakamaan niitä uusiksi myöhemmin.

Haastattelussa Vuoden sahaaja 2018

1. Milloin ja miksi aloit pelata Pokemon GO?
– Asensin pelin 17.7.2016, kun lapseni alkoivat pelata pogoa. Halusin nähdä, millaisesta pelistä on kysymys, kun lapseni olivat innoissaan. Sen jälkeen satunnaisesti avasin pelin ja yritin ottaa muutamia pokemoneja. Aloin säännöllisesti pelata samana vuonna syyskuussa, kun lapseni pyysivät minua etsimään pokemonien pesiä samalla, kun kävelen; minulla on ollut kävely harrastuksena.

2. Missä kohtaa kiinnostuit sahaamisesta?
– Kun aloitin säännöllisen pelaamisen, sain pojaltani tietää, että sahaamalla saleja ja omat pokemonit pitämällä niissä voi saada kolikoita. Innostuin siis sahaamaan alkuaan kolikoiden toivossa. Sen jälkeen pikkuhiljaa innostuin sahaamaan kymppitorneja, tuohon aikaan useimmiten punatiimin pystyttämiä. Niiden kaataminen antoi minulle saavuttamisen ilon.

3. Mikä pelin osa-alueista sinua kiinnostaa tällä hetkellä eniten?
– Sahaamisen lisäksi gymien kultaistaminen ja PvP. Sahaamisessa kultamarjoilla puolustavat pelaajat saavat minut syttymään ja jos törmään heihin, tunnen osuneeni kultasuoneen. Saan nimittäin suurimman nautinnon siitä, että sahaan puolustajilta kultamarjat loppumaan.

4. Sinut tunnetaan Wobbuffettien jättämisestä saleille. Mistä tämä trendi sai alkunsa? Onko Wobbuffet lempi pokemonisi?
– Wobbuffet on lempipokemonini ja minulla on wobbuffeteista koostuva armeija valmiina valtaamaan saleja. Alussa käytin usein mr. mimea merkkinäni salien valtaamisesta. Tarkoituksenani oli juhlia kymppitornien kaatamista laittamalla mr. mime tanssimaan voitontansseja. Tämä taisi kuitenkin provosoida liikaa kilpakumppaneita. Mr. mimeni tulivat aina nopeasti takaisin. Kun Wobbuffet tuli peliin, tykkäsin sen väristä ja hauskasta ulkonäöstä. Niinpä aloin käyttää sitä merkkinäni salien valtaamisesta. Jostain syystä myös wobbuffettini tulevat aika nopeasti kotiin takaisin.

5. Mitä mieltä olet suomenkielen tutkijana jym -termistä?
– Minusta jym on hieno muunnos vieraskielisestä sanasta, joka sisältää suomen kieleen kuulumattoman äänteen. Se voisi vakiintua Pokemon GO -terminä, jos tarpeeksi moni alkaa käyttää sitä.

6. Suuren sahausmäärän lisäksi olet Turun kovin raidaaja. Monet pitävät sinua myös kaupunkimme maineikkaimpana pelaajana. Tunnistavatko tuntemattomat ihmiset sinua kaupungilla? Koetko että maineestasi olisi hyötyä tai haittaa?
– Minulla on tuskin mitään mainetta. Jos on, se on varmaan tyyliin: ”tuo tyyppi löytyy aina raidaamasta”. Raidien suuri lukumäärä kertoo lähinnä siitä, että minulla on ollut niin ja niin monta kertaa tilaisuus tutustua ihmisiin ja jutella heidän kanssaan. Olen raideilla tutustunut moniin ihmisiin, joihin ilman raideja tuskin olisin tutustunut. Tästä raidijärjestelmää on kiittäminen.
– Aika monta kertaa on käynyt sillä lailla, että joku pelaaja, jota en – valitettavasti – muista tai tunnista keneksikään tutuksi, tulee kadulla juttelemaan kanssani. Heidän ensimmäinen lauseensa on useimmiten ollut: ”Missä on raidi?”.

7. Osasitko odottaa valintaa vuoden sahaajaksi?
– En todellkaan. Itse asiassa chattia huonosti seuranneena en edes tiennyt, että kyseisenlaista palkintoa jaetaan. Sitä paitsi Kuuvan Sahaajissa on niin monta nimekästä sahaajaa, että tuskin olisin kuvitellut saavani mitään palkintoa, vaikka olisin tiennyt vuoden sahaajan palkinnosta. Olen vaan kovin kiitollinen tästä kunniasta.

8. Mitä mieltä olet PvP -tappeluista?
– Itse pidän PvP:stä. PvP:ssä ei pärjätä kovalla pelaamisella. Kova pelaaminen auttaa tietysti saamaan tehokkaita pokemoneja. Pokemontietämys ja tiimin kokoonpano ovat kuitenkin PvP:ssä ratkaisevia tekijöitä. Nyt kovatkin battlaajat, jotka ovat pärjänneet salitaisteluissa käyttämällä valtavaa määrää potioneja ja revivejä, joutuvat opettelemaan erilaisia pokemontyyppejä ja iskuja pärjätäkseen. Hienoa on myös se, että ainakin hyvien pogokaverien kanssa voi PvP:tä pelata etänä. Toisaalta itse edelleen sahaan paljon. Sahaaminen sopii hyvin Pokemon GO -pelin henkeen, ts. kävelemällä pelaamiseen. Tätä PvP ei korvaa.

9.Sinut on viime päivinä nähty usein sahalla Nlingangsterin kanssa. Mikä on saanut sinut liittoutumaan pahimman sahaajakilpailijasi kanssa?

– Olen itse pyytänyt Nlingangsteria ottamaan minut sahakyytiinsä. Tarkoituksenani on nauhoittaa keskusteluja ja kerätä aineistoa Pokemon GO -sanaston käyttöön liittyvää tutkimustani varten. Nlingangsteri kuuluu niihin pelaajiin, joiden puheita haluan nauhoittaa. Tähän mennessä on kertynyt n. 15 tuntia keskusteluja.
– Aineistonkeruun sivutuotteena sain läheltä seurata tämän Turun seudun (ja kohta koko Suomen) hurjimman sahaajan saharetkiä. Menneen vuoteni kruunasi se, että hänen kanssaan otettiin samaan aikaan tasan 60 000 salivoittoa sahaamalla viimeiset 21 yhdessä. Tästä kaikesta suurkiitos Nlingangsterin!

10. Lopuksi, mitä haluaisit sanoa lukijoillemme näin heti vuoden 2019 alkuun?
Paljon onnellisia, hauskoja ja jännittäviä hetkiä alkaneelle vuodellenne!